Hännällä on tärkeä rooli eläinten elämässä. Hän vastaa fysiologisista, mekaanisista ja kommunikaatiotoiminnoista. Sen avulla eläimet hyppäävät, istuvat, liikkuvat, uivat ja jopa lentävät. Hännän toiminnot vaihtelevat eläintyypistä riippuen.
Jotkut eläimet lämpenevät hännän avulla ankarissa pakkasissa. Esimerkiksi talven alkaessa orava menee nukkumaan palloon käpertyneenä ja peittää itsensä hännällä kuin huopa. Oravan hännän pituus on melkein yhtä suuri kuin sen rungon pituus. Orava ohjaa myös sen avulla lentoa hyppyjen aikana ja ylläpitää tasapainoa. Ketut, soopelit, leopardit, martenit, arktiset ketut ja muut eläimet käyttävät häntää samalla tavalla. Majava on suurin jyrsijä. Sen rungon pituus on suunnilleen yhtä metriä. Majavan tyypillisin piirre on erikoinen, paksunnettu keskellä ja litistetty häntä, jonka pituus voi olla 25 senttimetriä. Majava käyttää häntää peräsimenä ja airoina uidessaan ja saa jopa ruokaa. Apinat voivat roikkua puusta hännän avulla. Tässä asennossa heille on kätevää poimia lähellä roikkuvia hedelmiä ja tuoda ruokaa suuhun etutassuillaan. Syömisen jälkeen he heiluvat, roikkuvat ylösalaisin, kuin keinussa. Häntä on tärkeä työkalu eläinten keskustelussa. Peloissaan koira puristaa häntä. Vihan aikana hän pitää sitä "porkkanana". Iloisessa mielessä miehen ystävä rakastaa hännän heiluttamista. Toisaalta kissat ja kissat osoittavat tunteitaan hieman eri tavalla. Jos hännän nostaa "putki", he tuntevat olonsa hyväksi ja heiluttavat sitä vihastuessaan. Jotkut eläimet saattavat irrottaa hännän itsepuolustukseksi. Kun saalistajan hampaat (tai ihmisen kädet) tarttuvat tähän liskon kehon osaan, se supistaa heti lihakset ja rikkoo selkärangan tässä paikassa. Repeytynyt häntä pystyy palvelemaan pitkään - nykimään tuntikausia, häiritsemällä saalistajien huomion itse liskosta. Ja jonkin ajan kuluttua kanto kasvaa uudesta hännästä. Joskus se vain hajoaa, mutta uusi alkaa silti kasvaa. Tällöin liskosta tulee kaksi-, kolme- tai jopa neljänhäntäinen.
